Miäs ja naine, jokka ei olle ennen tavanne, mut oliva kumpiki omil tahoillas naimisis, oliva virheen takia joutune ruattillaival sama hytti. Aluks hee oliva hiuka vaivautunei, mut kumpiki oli sevverra väsynei, et nukahtiva noppiaste, miäs yläsänkys ja naine alasänkys. Yhre aikka yöl miäs kurkotti sänky laira yli ja varovaste herätti alapualel nukkune naise sanomal:
- Antteks vaa, mut voisik tee hakke etesest mul toisen peitto, ku mua paleltta niimpal pahuksest?
- Mul om paremp ajatus. Jos tän yön aja teeskenneltäis et mee oltasis keskenääs naimisis, naine ehrot.
- Toi kuulosta hianolta irealt, miäs vastas.
- Hyvä, vastas naine. - Hae saatana itte peittos.
Silirimpsis!
