25022104_508690422837851_530715473104548

 

Hän astuu rinnallesi ja laskee käden haavaan.

Haava vuotaa maahan.

 

Kerro.

Oltiin keräämässä maalla kaikenlaista paskaa mitä oli kertynyt pientareille, sukuriitojen ja kuolemien ja itsemurhien jälkeen.

 

Lumessa oli jäätyneitä peltipurkkeja.

Niiden lomaan oli kiertynyt lasisiruja.

Niitä nostaessa nousivat routaiset höyhenet.

Ja mätä alkoi haisemaan.


On palelleet sormet pakkasessa puhjennutta rengasta vaihtaessa.

 

Hän istuu viereesi ja laskee käden vaihdekepille.

Hiljaa ne alkaa sormet palelemaan taas.

Vaihdetaan hanskoja.

Radio soi. Ja sormet lomittuu.

 

Lyötiin lujaa. Löin takaisin lujempaa. Epäreilusti

 

Ja sitten se ovi avautui.

Kamaraan kompastui.

EN.

En. en. en. en.

jaksa enää sinun... kanssasi puhua.

olet nyt viime aikoina ollut niin hankala.

Tiedän. Ja olen. Ja tulen olemaan.

 

Puhumista seinille jotka aikovat hukuttaa itsensä

 

Muistatko kun nostettiin se pyörä sillä tavalla ylös siihen pukille, että voitiin pyöräyttää se ketju paikalleen?

En minäkään.

 

Karkaistuminen kosketuksen äärellä

 

Kelluu kyynel

elää muisto

pettää polku

palaa tuli

kulkee henki

_________________________________

12.1.2018