Sievänä

____________

Screenshot_1.jpg

Pitkä tie ja siihen matka jo yöllä oltiin.

Johon ei kukaan palaa, ei kukaan jaksa.

 

Kavereita kutsuttiin. Sinä hiljaa ja minä veressä.

 

Ne ei puhuneet toisilleen. Ja miksi olisivat? Olimmehan kahdesta maailmasta.

Turvalliseen paikkaan ja turvallisiin hampaisiin nautittiin.

 

Penkit pitenevät ja muuttuvat törkeyksiin. Olet matkalla. Olet yksin.

 

Ja juuri siksi. Ja juuri siksi. Ja juurettomuuksiksi!

 

Minä en halua sinua omistaa!

Minä en halua sinua omistaa!

Minä en halua sinua omistaa!

 

Joku toinen voi sen taakan kantaa, jonka tiedän olevan minulle.

 

Ja ensimmäinen päivä oli luominen.

Toinen päivä hiljainen.

Kolmantenakaan tartuit käteen vain hakoillen.

Mitään sanaa ei tunnetta. Ei voi sanoa että olisi ihminen.

Seurassa jossa ei ole ihminen mukana seurassa.

 

Pidä kiinni siitä.

 

Minä en halua sinua omistaa!

Minä en halua sinua omistaa!

Minä en halua sinua omistaa!

 

Joku toinen voi sen taakan kantaa, jonka tiedän olevan minulle.

 

Ei itku pääse kun halaa.

Ehkä valehtelen, mutta en sinulle ihminen.

Olen jo itselleni velkaa sen.

Mitä tunnen.

Ajattelen.

Olen.

_____________________________________

 

Iso ääni

 

Töksähtelevä tarina.

- Joka päivä on rakkaus, älllös sitä unohda.