1) Breznev ja Kekkonen olivat tavanneet Berliinissä jossain sympoosiumilla ja olivat neuvottelujen jälkeen votkapaukkujen ääressä tuumailemassa niitä-näitä.
   Breznev alkoi ehdottelemaan:" Kun nyt Suomi ja Neuvostoliitto ovat niin toisiaan lähellä ja hyviä ystäviä niin eikö poistettaisi tuo raja meidän väliltämme?"
   Kekkonen mietiskeli hetken ja tuumasi :" En minä nyt näin vanhalla iällä niin suurta maata jaksaisi ryhtyä johtamaan."

2) Noh, sympoosium oli takana ja Breznev oli saanut houkuteltua Kekkosen mukaan "jatkoille" Moskovaan. Villisika jahtiin ja silleen. No Breznev alkoi tapansa mukaan ehdottelemaan vetoa Berliinin asemalla.
   "Lyödäänpä vetoa että pystyn arvaamaan pelkällä käsikopelolla että missä kohtaa juna on menossa katsomatta ikkunasta ulos!"
   " Tuossahan on ainesta votkapullon vetoon" sanoi Kekkonen ja suostui.
   Juna lähti matkaan ja jonkin ajan kuluttua Breznev työnsi kätensä ikkunasta ulos ja tuumasi " Nyt ollaan Itä-Saksassa." Hetken kuluttua konduktööri tuli ja näin oli!
   Juna jatkoi matkaansa ja kotvasen kuluttua Breznev työnsi kätensä ikkunasta ulos ja tuumasi " Nyt ollaan Puolassa." Hetken kuluttua konduktööri tuli ja taas oli Breznev oikeassa!
   Juna lähti matkaan ja useiden tuntien kuluttua Breznev työnsi kätensä ikkunasta ulos ja tuumasi " Nyt ollaan perillä Neuvostoliitossa." Hetken kuluttua konduktööri tuli ja sanoi "Moskovan asema, päätepysäkki." Jälleen oli veikkaus mennyt oikein.
   Asemalla alkoi Kekkosta askarruttamaan miten Breznev oli temppuunsa kyennyt ja pyysi tätä paljastamaan salaisuutensa.
   "No, tämän yhden kerran - ensimmäisen kerran kun työnsin käteni ulos ikkunasta siihen syljettiin, siitä tiesin että nyt ollaan Itä-Saksassa, seuraavan kerran kun työnsin käteni ulos ikkunasta niin sitä suudeltiin, siitä tiesin että nyt ollaan puolassa, ja sitten kun sen viimeisen kerran kun työnsin käteni ulos ikkunasta niin minun kelloni varastettiin!

3) Breznev ja Kekkonen olivat villisikajahdin jälkeen saunomassa ja ryyppäämässä Breznevin tatsalla ja sattui nii perkuleen huono tuuri että pääsi votkat loppumaan. No Kekkonen hoksasi että olihan hänellä vielä korillinen Lapin Kultaa mersun perässä. Se kannettiin kuistille ja ilonpito saattoi jatkua. Kalja vaan meni Kekkoselle niin päihin että Kekkosen piti antautua oksentamaan saunan nurkalle. Breznev astahteli nohevana Kekkosen taakse ja tuumasi :
   "Olisit ottanut Karjalaa - se ei tule koskaan takaisin."