Olin asioilla Paviksen päätorilla, kun toinen kenkäni pohjista petti. Aloin etsimään halpaa suutaria, joka korjaisi kenkäni. Löysinkin sellaisen ja siinä hänen kauppansa varjoisessa nurkassa istuessani kuulin seinässä olevan raon läpi keskustelua. Sen aihe oli totisesti arkaluontoinen ja kiinnostukseni heräsi. Korostuksesta päätellen keskustelijat olivat lunarilaisia. Toisen nimeksi selvisi Perfius ja hän ilmoitti että lasti olisi tulossa tunnin sisällä kaupunkiin. Toinen kysyi miten se saataisiin kaupungin muurien sisälle. Perfius ilmeisen ylpeänä suunnitelmastaan sanoi että tavarat oli syötetty muulille, jonka vatsassa se kulkisi vartioiden ohi. Toinen kehui Perfiuksen oveluutta joka lohkaisi vitsin orjaparastaan, jonka tehtäväksi tulisi tonkia lasti muulin lannasta. Heidän keskustelustaan kävi ilmi hyvin selkeästi lastin reitti ja sitä saattavan seurueen tuntomerkit.
   Sitten minua vietiin. Teleporttasin heti Murskaan ja keräsin joukon mukaani, porukkaan kuului yksi veijarikin. Noh, seuraavaksi pysäytimme muulia kuljettaneen seurueen ja suostuttelimme että heidän olisi parempi jättää muuli meidän hoiviimme ja valita työnantajansa paremmin tulevaisuudessa. Sitten veijarimme käytti taikavoimiaan muuttuakseen saattajien johtajan näköiseksi ja lähetin hänet viemään sanaa Perfiukselle ja tämän ystävälle että muuli oli kuolla kupsahtanut kesken matkan ja heidän pitäisi tulla paikalle arvioimaan tilanne. Perfius ja hänen ystävänsä yllättyivät nähdessään meidät saavuttuaan Murskaan. He eivät olleet kovin tyytyväisiä  kun vapautimme heidät rahapusseista ja muista arvoesineistä. Pidimme heitä vielä päivän vankina ennen kuin päästimme parivaljakon vapaaksi. Ja arvatkaapa vain ketkä saivat kaivella muulin lantakasaa!
   Lastina oli muuten aimo annos haziaa ja arvokkaita kiviä.