Me hyräilemme tuulelle

sanoja, joita voi kuunnella

vain allapäin

tuntematta, ymmärtämättä


Sillä on väliä

mitä teimme nämät vuodet

ja se ilme millä

tätä rumaa maailmaa nuhtelet

takoo sinua tyhjemmäksi

ja tiet pitenevät

johonkin vainolaisvirtaan

missä kenelläkään ei ole omaa


Ja tuhkat uumassasi ovat surun airueita

Kun korotat äänen aamun kalpean palvontaan


Ilosäkeen


Jos kosteuden silkki sinut vapauttaa niin on

aika on alkanut uudelleen

Voi hämäränriekaleisiin piiloutua

Voi yöhön sulkeutua

kun kasvot suutelee ja huulet lähenee.


Kasvoillasi on riemunpeite

koristeltu auringonkilolla


Olen täällä aina.

________________________________________________________________


Ja Yrjänälle terviisiä