Me hyräilemme tuulelle

sanoja, joita voi kuunnella

vain allapäin

tuntematta, ymmärtämättä

 

Sillä on väliä

mitä teimme nämät vuodet

ja se ilme millä

tätä rumaa maailmaa nuhtelet

takoo sinua tyhjemmäksi

ja tiet pitenevät

johonkin vainolaisvirtaan

missä kenelläkään ei ole omaa

 

Ja tuhkat uumassasi ovat surun airueita

Kun korotat äänen aamun kalpean palvontaan

 

Ilosäkeen

 

Jos kosteuden silkki sinut vapauttaa niin on

aika on alkanut uudelleen

Voi hämäränriekaleisiin piiloutua

Voi yöhön sulkeutua

kun kasvot suutelee ja huulet lähenee.

 

Kasvoillasi on riemunpeite

koristeltu auringonkilolla.

 

Olen täällä aina.

_______________________________________________________________________________________

 

Ja Yrjänälle terviisiä