Vääjäämätöntä Todistamassa


Tänne tullaan konttaamaan

Kun purkautuu ensin äänet

Lähtee lihat liikkumaan

Toistaiseksi tänne jäänet?


Ylleen taivaasta kutoo puvun

Sen sisälle loiston tukahduttaa

Kulkiessaan pitää luvun

Miten voi toista satuttaa


ja kuin lintu lentää lasten luokse

vaikka siipi vuotaa verta

Niin jäi sinulta niin monta sanaa kuiskaamatta

unohtamatta...

ja kuinka monta tarinaa, sinä kertoisitkaan

äänellä jonka kuolema vei


Kasvaa sisällä vihan puu

Sen juuret hehkuttaa hiilloksiaan

Aina on syy jonkun muun

Ristit tuijottaa takaisin vaan


ja kuin suku joka katsoo pois

vaikka isän henki karkaa

niin jäi sinulta niin monta siltaa polttamatta

unohtamatta...

ja kuinka monta tarinaa, sinä kertoisitkaan

äänellä jonka kuolema vei


Etsin sinua silmistäsi

Ei kukaan tunteitaan mukanaan vie

Kasvojen muodoista ikävääsi

Välille mielien jäävät nuo lie


ja kuin purot  virtaa järveen

vaikka harharetkensä turha on

niin jäi sinulta niin monta iltaa näkemättä

unohtamatta...

ja kuinka monta tarinaa, sinä kertoisitkaan

äänellä jonka kuolema vei


Lopultakin ruohikossa minä sinut kohtaan

Selkeäksi käy turhat salat

Kauan on odotettu mihin tämä johtaa

Vannotaan taas samat valat


ja kuin sisiliskon häntä kasvaa

vaikka sitä vaara vaanii

niin jäi sinulta niin monta palaa nielemättä

unohtamatta...

ja kuinka monta kertaa sinä katuisitkaan

haudalla jonka me kaivoimme


(saatteeksi:

heitä lehdistä katsoa saan

punoo kirjaimet julmia lorujaan

meitä jäädään kaipaamaan

jokaista, usko pois vaan!)

___________________________________________________

Alassyöksy alkaa nyt.