Olen sinun aamuinen aikomuksesi,

sen valmistan ja toteutan todeksi.


Vituttaahan se sun kanssa kun et ole perkele taaskaan toiminut miten sanotaan, saatana!


Päiväin puhteeksi pienet eleet,

suutelen olkaasi, käännät pään.


Painu jo vittu siitä tieltä, etkö sinä mitään osaa!? Haluttais jo hivauttaa!


Rukki kehrää ja kulkunsa on samassa tahdissa ruohonleikkurin.

Tervehdin, kumarran, sinua.

Tiedän. Valheen syön.

Forest_Light_%286777766950%29.jpg


Osani on olla kasvosi. Otan ne omakseni.

Uudelleen ja uudelleen.


Kaarna nahkaa vasten vaellamme. Puet minut yllesi taas.

Kuin naamarin.


Punaista vuotaa, tihkuu lopetuksiin. Hyvään päätyy kun rakenteita viilletään.

Olet uusi aihio. Olet puiden takainen aukea.

Seurasin läheltä juuri sinua. Tupakointisi rytmit omakseni sävelsin. Katsoin sisään.

Kuka lähtee ja ken tulee ja milloin...


Jätät auki parven oven. Ajan pääni paljaaksi.

Sormieni väliin haluan vain sinut.