Kansio 1


Hän ei osannut liikkua meidän tavallamme, mutta liikutti minua niin monella tavalla.

Tämä ihminen joka ei suostunut ruumiinsa vangiksi.

Missä olet tänään. Onhan sulla kaikki ok?


Pihalla palloja pitkin ramppeja keilataan.


Oletko muusikko?

Luota siihen että ymmärrät ja puoleen saa vastauksen. Puolta ei olisi kannattanut kysyäkään.


Rakennetaan tähän muurit, aivan pikkuriikkisen vihaiset ja niille sirotellaan silppua.


Koska olen kaikista paras ihminen. Ainutlaatuinen.


Ota siihen arpi, ota toinen. Jaossa on oikeus, totuus ja valppaus. Tilaisuuden tullen.


Niin kuin sillä olisi väliä.


Oletko älykäs?

Sehän on vähän sama. Koita ny olla.


Leikit leikkeinä. Harrastukset harrastuksina.


No joo...


Olipa kerran muutama ovi. Kaikissa ei ollut merkkejä. Mutta joidenkin ovien luokse oli silti tuhannen yön tarinat.

Ja joiltakin ovilta poistuessa jätti ihmiset jälkensä.


Oletko valmis?

Kysy vielä uudestaan. Haluan kuulla sen selkeästi.


Puistattaa. Ja ihan turhaan. Elämällä on säädöt. Koitetaan kohdata ne loivasti.