Nyt se lähtee lopullisesti, yksi viikonloppu polttamatta katsotaan pysynkö samaan uudelleen. Tosin viime torstaina meni sosiaalipolttelun puolelle kun oli säännöllisesti polttava kaveri kylässä. Äkkiä sitä huomaa itsekin olemassa tunnin välein pölli suussa, vaikka olisi ihan hyvin voinut jäädä sisälle lämpimään tai mennä ulos vain porinaseuraksi.

Muutenkin alkaa olla energiaa enemmän. Liekö se tuo oikea talvi ja päivien piteneminen joka saa hieman pilkettä silmäkulmaan. Vitutuksen määrä ei ole rajaton, kun asiat luistaa edes jotenkuten. Voisi vaikka kirjoittaakin jotakin pitkästä aikaa.

Tulevaa viikonloppua peläten (tupakkimielessä), että toivottavasti lakko kestää. Onhan tuo aski tuossa kummittelemassa koko ajan nokan edessä että eiköhän tässä luonnetta rakennu hieman. Tosin eipä tuo ole selvimpäin kessuttelu ollutkaan minulle pitkään aikaan ongelma.

P.S. ja jos tätä ei jo kaikki ole lukeneet niin sata naista - blogi , tsekatkaa

P.S.S Maailmanpaloa odotellessa!