kaupunki.jpg

 

Matkallaan se pyörähti, ja ajoi pitkin tietä kuin hätäinen.

Kertoi peloistaan ja pyysi lupaa.

Kielsin, koska on kielletty.

 

Katsoi pois ja toisiin taloihin ja valaistui.

Ehkä se ex-vielä mut huomaa ja rakastaa.

 

Eihän sitä voi pettää. Saatana kun on kiva olla väärää mieltä yhdessä.

 

Jokainen kerta kun sanoi kuin hukkuvan huuto.

Kysytään muilta eiköhän ne...

 

tiedä mikä on mulle parasta.

Sinäkin, juo siitä lasista.

 

Jokainen katse pois kasvoista ja kauas.

Tupakilta löydetty ymmärrys. Ja kyvyttömyys jakaa.

 

Ylimalkainen hetki. Koska lyöty pilalle.

 

Jokainen sana valhetta itselle.

Minun täytyy paeta.

 

Aina ja ikuisesti kantaa muiden taakkoja.

 

 

Kysyy lupaa muilta olla kun ei uskalla.

Olen hiljaa. Olen hiljaa.

 

Koska sinähän se perkele mut tiedät.

Ihan justiinsa sanomatta.

Ajattelen mennyttä ja työnnän sormet korviin.

 

Humalassa soitat.

Ja tiedän että vittuillessas.

 

Koen olevani tanssiva tähti, eihän tätä huomenna muista ja puolen

ja sen puolen... haluaa unohtaa; elää hetkessä.

 

Kadota. Nainen on mielestään jo poissa. Vielä antakaa pari vuotta mitä rakastaa.

 

Ettei oikeesti tarvis.

 

Nyt kun se tuossa nukkuu. Niin sen on pakko hukkuu.

 

Kävelin metsän läpi luoksesi uudelleen ja näin että sinun täytyy kadota.

Otin sinut syliini ja laskin virtaan.

Vuodatin kyyneleen.

Itselleni.

______________________________________

"Tuu siivoamaan."

Haluttais sanoo että tuu ite. Millon sä oot mua varten?

Ei se niin vittu mee että mä otan sun traumat ja pidän turvan kiinni.

Mutta kyllähän se niin menee. Synti on ruma sana. Pahaa oloa jakamaton olotila.

Ehkä?

 

Kommentti: White Earth on kypsytellyt itseään pitkän aikaa täällä sivuilla, mielessä ja muistiinpanoissa. Tarina toisesta (helvetillisestä) maailmasta, joka on vankina todellisen maailman sisällä/sivussa vaikutti luotaamisen arvoiselta tarinalta. SLA Industriesin maailmaa tuntevat huomaavat varmasti joitain samankaltaisuuksia. Karkeasti yksinkertaistettuna. Henget jotka vaeltavat limbossa tietämättä kuolemastaan, ja näitä hallitsevat todellisen maailman häikäilemättömät elävät ihmiset ja tähän maailmaan matkustamaan kykenevät "toiset olennot" kansoittavat kaikkeutta.

Oma otokseni olisi ollut tietysti paljon nöyremmän rajoittunut kuvaus sirpaleesta tätä paikkaa.

Nyt sitten varsinaisessa sukeutumisvaiheessa olen huomannut että olen ajautunut umpikujaan tämän kertomuksen kanssa. En halua jatkaa sitä ja minulla ei ole enää sanojakaan siihen. Jääköön nämä muutamat nimettömien tappajien lyhyet kertomukset kuitenkin elämään tällaisenaan. Pituus jää sitten hamaan tulevaisuuteen ?:ksi.

 

5b3b194a5d801e6c5459b1e688f3fe13.jpg