Kun kertomus on jopa vihasta ja viekkaudesta
käännän (välinpitämättömän) katseeni pois
se olkoon vipuvarteni (haistavittu) oikeaan suuntaan.
Oletko syntyny sielun lihasta?
Varistelen korsiani,
siipiäni,
ja laskeudun virran pintaan.
Sinun pelkosi on kyynel,
jolla ratsastaa.
Ajaton koski,
joka on loppumaton.
Uskomaton päätelmä alla taivaan.
Sinä olet surmannut itsesi.
Omaksi kuvaksesi.
Joka on luvattu pato-oikku ja kolea.
Ja vieläkään en peilistä näe sinua.
Rakas. Veljeni.
______________________________
Something you can never taste...
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.