Sanan sarvi kädessä

Päästä irroitettu

 

Mistä tulee tämä puhe

Kuka kysyy, kenelle vastaisi

Väliverhon valon takaa nytkii nuket esiin

 

Takaisin karkaa piirtää kuvan aivo parkaan

Pakenee, pakenee, pakenee

Kukka, sydän ja valkea taivas reunoineen

 

Tee käskykirjeesi kivestä, piirrä niihin verellä

Hyviä ohjeita elämälle, ojenna vartesi valoon

 

Päästä irti

 

Palapelin poltettu piiri, kuvainnollinen tuhka

Poljettu päällä, muistiin merkitty

Jotta olisi joitain mitä, mitä

Sanojen jälkeen solvata

 

Jonoissa oppii aina jotain uutta

Perillä tiedät paremmin, mutta

Älä istu liian pitkään, voi joku sinut haudata

 

Päästä irti

 

Jalka yli vuoren laskee uusille sijoilleen

Paikoilleen kumartaa vähämielet

Tyytyy tuttuun turinaan, ajelee hiuksensa

Kameleontti kahareisin kauhoo kaljuja kitaansa

 

Murra leipä leipomasi, kupeittesi hedelmä

Mädätä märkiviä haavojasi, niistä voi oppia

Kavenna kavala kielesi, myrkystänsä sakea

Saavu sielun satamaan arvoisellas purjella

 

Ei siitä kukaan kostu, vaikka vähän itkee

älä huoli ei kukaan tätäkään lue

Pistä muovin väliin tämä hetki

Ota myöhemmin takaisin, olet ozissa

 

[ punaiset kengät klik klik klik

vuosi herran 2003, joko muistat?

Jos et heristä sormea, tai hymyile]