Kotiin. Koti. Tämä navetta. Tämä homeentuoksuinen sydänveri.

Jaetaan kaikki mitä kipua on kipunoivaa. Ikinä en sinua saavuta vereni alkulähde.

Ainoa jonka nimeen ja nimeni on!

Ikinä en saa koskettaa, ikinä sinun kanssasi olla. Ja se kalvaa!

Juuri istuin pitkällä laitumella

joka on asvalttia.

Parkkipaikka äänen viereen.

Painan kaasua ja ja armoitan koko paskan tähän surinaan.

Valehtelen kaiken ja kaiken ja kaiken.

Koska aamunkoi liplattaa laulujaan korvalapuista.

Suudelmat itkee, ja niitä haluaa palauttaa.

Korvat soi ja kädet kuljettaa.

Niihin jää jäljet.

Juuri istuin pitkällä laiturilla

joka alla jalkain lämmittää.

Ovet ja irveet syliin, pienet kosketukset ja hirret.

Painan lapiota hankeen ja kaivan jotta tulisit uudelleen lyömään.

Pidän kirjaa kaikesta mitä teet minulle ja se ei riitä.

Mutta juuri sinua rakastin.

Poikkimaantien huminaa meillekin oli tämä arki...

_____________________________________________

Kerro toki.Opeta minua karttojesi matkoja kulkemaan...