Screenshot_1.jpg


Niskat naksahtaa.

Istu.

Aika riidellä ja huutaa.

Topistimin sormin taivaita kohti.

Voiko se olla hengitys?


Kädet koskettaa ja viiltää pitkin kylkeä sähköä.

Vielä kerran tunteella ja suutelee.


Se on tarjottimella. Läpinäkyvän arkun takainen liha hytkyvä.


Valkeaa häiriötä ruudussa ja käsi kurottaa; jatkaa viiltoa.

Kertoo mitä se pitää ja miksi ihoni on hyvän tuoksuinen.


Odottaa. Liikuttaa huuliaan.


Istu.


Allekirjoitusta vailla on tämäkin ratkaisu.


Vien sinut takaisin.


Olen.


Laituri. Se virtaa takaisin.


Ei nuku koska ei voi. Se on sinulle. Tiedän. Tottakai.

"Hellät tunteet ja hellurei."


Joka Sunnuntainen vihamme olkoon hyvä.


Liikutan kättäni. Ettei se tulisi liian raskaaksi.


Ruohonkorret joita leikkaan eivät sano mitään.


Herään.

Kuparinen veitsi.


Ja huudan törkeyksiä marketin edessä tuntemattomille.


Maistan.

Lumen kehrän riimut.


Ja astun kadulle silmät kiinni.


Hikeen tulee hekumoivat päät; allamme syverryksessä. Kääntävät pyörää lujempaa ettei valo sammuisi.


Istu.

Olkoon se neljäs enkeli taas.

_______________________________


A Brace of Sorts.